*

Toni Honkala

Väite "porno esineellistää naista" pyrkimys kontrolloida miehen seksuaalisuutta?

Niin sanotu valtavirtafeminismi on väittänyt pornon esineellistävän naista. Väitteen esittämisen eräänä pyrkimyksenä vaikuttaa olleen miesten syyllistäminen omista seksuaalisista haluistaan, ja miesten seksuaalisuuden kontrolloiminen.

Esineellistäminen on monimutkainen asia, joka vahvasti liittyy arkielämäämme. Voi esimerkiksi ajatella, että esineellistämistä ovat mm.

- ihmisten, vaikkapa perheenjäsenten, kuvien katsominen ja niistä mielihyvän saaminen

- sijoittamien ja yritysten johdon suhtautuminen suorittavan portaan työläisiin (ihmisen ja eläimen näkeminen tuotantovälineinä ja –hyödykkeinä)

- lihansyönti ilman henkilökohtaista suoraa yhteyttä syötävää eläimeen, ja eläimen ajatteleminen vain tuotantovälineenä

- oman käden käyttämistä mukin tai kynän nostamiseen pöydältä

Ihmisten välisestä seksuaalisuudesta puhuttaessa on tärkeää erottaa esineellistäminen sisäisenä asenteena ja toisaalta törkeä käytös toimintana. Uskoakseni monella (suomalaisella) miehellä on käsitys, että seksiä on karkeasti ottaen kahdenlaista: parisuhderakkauteen liittyvää ja random-seksiä. Molemmissa voi olla esineellistämistä (esim. itse olen hyvin visuaalinen, ja saan paljon mielihyvää ja kiihotusta mun mielestä kauniista naisista ja heidän kehoistaan), mutta molemmissa voi myös olla rakkautta: parisuhteessa sitoutuvampaa kuin random-seksissä. Myös random-seksissä on mahdollista (ja syytä!) kohdata toisen ihminen arvostavasti ja häntä kunnioittaen. 

Filosofi Tommi Paalanen on käsitellyt esineellistämistä muutaman vuoden takaisessa artikkelissaan (www.widerscreen.fi/2009-2/esineellistaminen-ja-pornografia/). Suosittelen perehtymistä Paalasen artikkeliin. Alla on muutamia siitä esiin nostamiani suoria lainauksia:

”Filosofinen ja eettinen analyysi on jäänyt puolitiehen esineellistämistä paheksuvassa feministisessä pornokritiikissä. Paheksunnan taustalla väikkyy kantilais-kristillinen eetos, jossa seksi nähdään moraalisesti arveluttavana ja kehollisuus henkisiä arvoja huonompana. Kun nämä taustaolettamukset paljastetaan, niin voidaan nähdä feministisen pornonvastaisuuden yhteys konservatiiviseen ajatteluun, jossa pyritään kontrolloimaan muiden seksuaalisuutta.”

“Pornonäyttelijän tilanteen vertaaminen näihin esimerkkeihin tuottaa reductio ad absurdum -argumentin, jossa pornossa paheksuttavana koettu rakenne löydetään lukuisista muista tapauksista muilla elämänalueilla. Pornon paheksuminen tällä perusteella johtaa tilanteeseen, jossa paheksuja joutuisi toteamaan myös urheilun ja työn kaupan kassalla olevan yhtä paheksuttavaa. Tällainen lopputulos olisi tietenkin argumentin nimen mukaisesti absurdi.”

"Valtavirran feminismissä pornon vastustaminen on kuitenkin tyypillistä ja siinä käytettävät argumentit sekoittuvat hämmentävällä tavalla perinteiseen konservatiiviretoriikkaan, vaikka feminismi syntyi vastustamaan juuri konservatiivien sovinnaisia arvoja, kuten heteronormatiivisuutta, perhekeskeisyyttä ja ahtaita sukupuolirooleja. Anna Kontula kirjoittaa, että salonkikelpoinen tasa-arvofeminismi on rakentanut vanhoille perustuksille uuden kontrollijärjestelmän, joka paheksuu seksuaalisesti aktiivisia ja haluiltaan vääränlaisia naisia, jotka eivät tahdo taivuttaa seksuaalisuuttaan ideologisesti korrektiin muotoon (Kontula 2009, 12-14). Jos nainen katsoo pornoa, myy seksiä, tahtoo alistua tai himoitsee machomiehiä, niin hänen halujaan pidetään hänelle itselleen vahingollisina tai hairahtuneina ”aidosta ja oikeasta” seksuaalisuudesta. Feminismin nimissä esitettyinä tällaiset mielipiteet johtavat ristiriitaan, jos tavoitteena on edistää naisten seksuaalista vapautta ja itsemääräämisoikeutta.

Kun valtavirtaporno esittää naisen seksuaalisesti aktiivisena ja halukkaana seksiin ilman tunnesiteitä, kyse on ominaisuuksista, jotka tavallisesti liitetään stereotyyppiseen käsitykseen miehen seksuaalisuudesta. Pornon naiskuva voitaisiin siis hyvin nähdä yhtenä tapana valloittaa perinteisesti miehille kuuluvaa aluetta naisten käyttöön, kuten monet liberaalifeministit asian kokevatkin. Radikaalin pornokritiikin taustalla vaikuttaneet aatteet, kuten henkisyyden, lesbouden tai aseksuaalisuuden ihannoiminen, tekivät kuitenkin tästä tulkintatavasta mahdottoman. Pornon vastustajat eivät kyenneet näkemään naisten seksuaalista autonomiaa arvokkaana, koska he pitivät seksuaalisuutta ensisijaisesti miesten vallankäytön välineenä.

Sallie Tisdalen mukaan pornon vastainen feminismi esineellistää naisia kielteisellä tavalla, sillä se pyrkii holhoamaan heitä ja kyseenalaistaa heidän yksilöllisen seksuaalisuutensa. Hänen mukaansa jotkut feministit ovat nostaneet itsensä sensoreiksi, ja katsovat tehtäväkseen ilmoittaa, millaiset seksuaalisuuden ilmaukset ovat vääränlaisia: 

Sensorit ovat aina huolissaan siitä, mitä miehet tekevät, ja miten naiset esitetään. Naiset eivät kykene tekemään vapaita seksuaalisia valintoja tällaisessa maailmassa; he ovat liian sorrettuja tietääkseen, että vain sorto voi johtaa heidät myymään seksiä. Ja minä pornoa katsomassa olen joko niin sorrettu, etten tiedä millaista vahinkoa katsomiseni on aiheuttanut sisarilleni, tai sitten minusta on tullut Mies. Ja Mies minussa katsoo ja on kiihottunut. Mikä naisvihamielinen maailmankatsomus tämä onkaan; tämä väite, että näitä valintoja tekevät naiset eivät kykene tekemään vapaita valintoja lainkaan. Pornografiaa vastustavat feministit ovat tehneet surullisen ja kauhean asian: He ovat tehneet naisista esineitä. (Tisdale 2002, 376-377.)"

http://www.widerscreen.fi/2009-2/esineellistaminen-ja-pornografia/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Näin voidaan asia nähdä - feminismien keskuudessa suhtautuminen pornoon (tai seksityöhön yleisemmin) jakaantuu laajasäteisesti ja osa feministeiksi itsensä mieltävistä ankkuroi itsensä lähes puritanistien joukkoon...

Paalasen ja etenkin Tisdalen analyyseista on kuitenkin jo sen verran aikaa, että pornosta on tullut tässä välillä osa aktiivisten internet-käyttäjien arkea - ja kysynnän ja tarjonnan seurauksena myös mies on joutunut/päässyt katseen kohteeksi (kvg "dancing bear stripper")

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Stä mukaa kun naiset itse ovat vapautuneet nauttimaan pornoon katselusta tuo esineellistämisväite on käynyt yhä harvinaisemmaksi. Sitä viljeltiin paljon enemmän joskus 80-luvulla.

Käyttäjän tonihonkala kuva
Toni Honkala

Vielä jossain suuremmissakin (populaari)julkaisuissa sitä silloin tällöin näkee.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

HLBT-väellä on se ongelma, että perinteisten seksuaalisuutta rajoittavien normien pitäisi vapautua niin, että homo- ja biseksuaalisuus hyväksytään. Kuitenkin normien vapautuminen tapahtuu yleisellä tasolla, jolloin kaikki normit tuppaavat vapautumaan. Korostaakseen sitä, että vain HLTB-ihmisiin kuuluvien normien tulisi vapautua, mutta muiden seksuaalinormien olisi säilyttävä entisen tiukkoina, täytyy porno ja tilapäinen seksi demonisoida. Pornon väittäminen esineellistäväksi tai sen väittäminen raiskauksia lisääväksi, kuuluu tähän HLBT-aktiivisuuteen.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Huoli pois. Kohta on miesten vuoro kiristää naisia seksillä:)

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/457604-na...

Käyttäjän tonihonkala kuva
Toni Honkala

Kiitos kommentista ja linkistä. Tuskinpa roboteista ihan lähiaikoina (tai koskaan?) voi tulla kilpailijoita oikeille naisille (tai miehille), vaikka mistäpä sen tietää?

Linkkaamassasi jutussa Salonen uskoo, että: "Miehet ovat yleensä ottaen kiinnostuneempia kumppanista, joka on täysin kontrolloitavissa [...]."
- En tiedä kuinka yleistettävissä Salosen näkemys on, mutta ainakaan henkilökohtaisesti en ole kiinnostunut luomaan parisuhdetta naisen kanssa, joka käyttäytyy kuin äijät armeijassa. Tai käyttäytyy ylipäätään "äijämäisesti" pitäen kovaa meteliä eri asioista tietämättömyyden ja ymmärtämättömyyden suomalla varmuudella. Arkielämän tuoksinnassa tällaiset piirteet harmittavat myös miehissä - saan itsenikin kiinni sellaisesta liian usein;-).

Myös, jos nainen ajattelee, että parisuhteessa on kaksi tasaveroista toisiaan vastassa, on tiedossa ongelmia. (Saman voi sanoa, jos mies ajattelee parisuhteessaan näin). Miksi pitäisi ajatella mitään vastakkainolemisia? Eikö rakkaudellisessa kanssakäymisessä ole mahdollista juohevasti löytää yhteisiä polkuja, ja tähdätä samoihin suuntiin kompromisseja tehden? Kompromissien tekemisessä parisuhteen ja demokraattisen politiikan taiteet ovat samoilla linjoilla.

Henkilökohtaisesti en halua kannattaa vastakkainasetteluja; en varsinkaan pari- tai polyamorisissa suhteissa. En myöskään oikein ymmärrä, miksi joidenkin mielestä parisuhteessa pitäisi olla riitelyä.

Valta- ja alistamispelit vaikuttavat olevan ominaisia ihmisille, mutta meillä on myös kyky oppia tiedostamaan tällaisia piirteitä itsessämme, ja mahdollisuuksia irtautua niistä - "kehittyä" henkisesti ja sosiaalisesti. Tämä on erityisen tärkeää kaikilla elämänaloilla; myös, ja erityisesti, seksuaalisuuden alueella.

Sosiaaliset vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, ja meitä ihmisiä kehittäviä. Niiden kehittymistä ei tule lyödä laimin. Mutta niillä ei välttämättä ole tekemistä seksuaalisen itsensätoteuttamisen kanssa niin, että seksi edellyttäisi huippuunsahiottuja vuorovaikutustaitoja. Nimittäin seksuaalisuuden toteuttamista voi ajatella karkeasti ottaen ainakin kahdella tapaa, kuten kirjoituksessani toin esiin:

"Uskoakseni monella (suomalaisella) miehellä on käsitys, että seksiä on karkeasti ottaen kahdenlaista: parisuhderakkauteen liittyvää ja random-seksiä. Molemmissa [...] voi myös olla rakkautta: parisuhteessa sitoutuvampaa kuin random-seksissä. Myös random-seksissä on mahdollista (ja syytä!) kohdata toinen ihminen arvostavasti ja häntä kunnioittaen."

On esitetty käsityksiä, että rakkauden tulisi vapauttaa. Tätä mukaellen seksistä puhuttaessa voisi ajatella, että vaikkapa pari- tai polymorisessa suhteessa pyrkimyksenä olisi kaikille hyvä ja tyydyttävä elämä. Monessa tapauksessa esimerkiksi seksuaaliset tarpeet ja halut eivät kohtaa - varsinkaan pidemmän päälle. Onko silloin oikein, että jonkun täytyy luopua perustavanlaatuisesta itsensätoteuttamisesta (olla puutteessa) vain, koska toisen / toisten tarpeet saattavat olla vähemmän pakottavia?

Vastaan, että ei ole. Sen vuoksi voisi olla mahdollista, että olisi täydentäviä seksuaalisen itsensätoteuttamisen ja toisen/toisten kohtaamisen muotoja. Näitä voisivat olla
a) autoerotismi (itsensätyydyttäminen)
b) apuvälineet (tekopillut, nuket, dildot, yms.)
c) sivusuhteet pari- / polyamorisessa suhteessa yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa
d) laillistettu prostituutio työnä muiden töiden joukossa (vaikkapa Anna Kontulan ehdottamilla tavoilla järjestäytyneinä osuuskuntina)
e) "seksirobotit"
f) jotain muuta, mitä...?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Miehet ovat yleensä ottaen kiinnostuneempia kumppanista, joka on täysin kontrolloitavissa, Salonen uskoo."

Naisethan voivat halutessaan torjua tuon uhan suostumalla täydelliseen kontrolliin.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Tämä on sovinistisesti sanottu ja vähän aiheenkin sivusta.
Todellisuudessa on mahdollista että naiset itse saattavat esineellistää itsensä eikä porno.
Yleinen käsityshän (todellisuus vaihtelee yksilöistä riippuen paljonkin) on että mies haluaa seksiä enemmän ja nainen "pihtaa". Pahimmallaan seksin pihtaaminen luo vallankäytön omaisia toimintamalleja jos naisen tarjoamasta seksistä tulee neuvottelukeino (jos nainen ei saa periksi tuota asiaa niin ei saa mieskään seksiä) tai koston väline (pidämpä toista puutteessa kun teki väärin).
Mielestäni yllä esittäni hyvin karrikoidut ja provosoivatkin esimerkit ovat toimintamalleja jossa naisen tarjoama seksi muuttuu vastikkeelliseksi tai palkkioksi tai seksittömyys rangaistukseksi. Eikös tuo juuri ole esineellistämistä että naisen keho on vain neuvotteluväline ja kostotyökalu naiselle itselleen miestä kohtaan.
Kommentti on tarkoituksella hyvin karrikoitu ja provosoitu. Anteeksipyyntö kaikille etukäteen siitä loukkaantuville.

Toimituksen poiminnat