Toni Honkala

Suvivirsi ja laulunsanoitusten uskonvaraiset piirteet

  • Kuva 1. Suvivirren ja laulunsanoitusten uskonvaraisten piirteiden kategoriat.
    Kuva 1. Suvivirren ja laulunsanoitusten uskonvaraisten piirteiden kategoriat.

Tiivistelmä

Suvivirren laulamista uskonnollisin perustein vaativat ovat epäjohdonmukaisia salliessaan muiden teististen ja ateististen laulunsanojen esittämisen kouluissa. Jos halutaan kieltää Suvivirren ja muiden uskonnollisiksi määriteltyjen laulujen esittäminen peruskoulussa, tulisi kieltää myös muiden uskonnollissävyisiä uskonvaraisia väitteitä sisältävien laulujen esittäminen.

Jos Suvivirren esittäminen halutaan kieltää, tulisi löytyä jokin muu perustelu kuin uskonnollisuus, sillä uskonnollissävyisiä uskonvaraisia laulunsanoituksia sisältäviä kappaleita käytetään kouluissa ja niitä esitetään medioissa. Uskonnollissävyisiä uskonvaraisia väitteitä sisältäviä kappaleita ovat esimerkiksi Aikaan sinikellojen, Joutsenlaulu, Rakkaus on lumivalkoinen ja En haluu kuolla tänä yönä.

Kieltämiseen perustuvan ”uskontofoobisen” (lat. fobia; ~ kammo, pelko) ”kieltolain” rakentaminen kouluihin ja yhteiskuntaan ei kuitenkaan liene mielekästä. Laulujen kieltäminen olisi haastavaa suorittaa, sillä uskonnollisuuden ja uskonvaraisuuden määrittelemisessä laulunsanoituksissa on iso työ. Se vaatisi oman ”sensuurikoneiston” muodostamista ja sen suorittamaa sensuuritoimintaa, mikä ei äkkiseltään tunnu soveltuvan 2010-luvun Suomalaiseen yhteiskunnalliseen liberaaliin elämäntyyliin.

Kenties ratkaisu Suvivirren joissakin yhteiskunnallisissa toimijoissa herättämään pahennukseen löytyisi koulun suvaitsevaisuus- sekä filosofisen ja maailmankatsomuksellisen kasvatuksen lisäämisestä? Tällaista lisäkasvatusta kaivataan yhteiskunnassamme ehkä laajemmaltikin – myös aikuisväestön parissa.

 

Johdanto

Varsinkin viime vuosina Suomessa on keväisin käyty julkista keskustelua Suvivirren laulamisesta peruskoulujen kevätjuhlissa. Joissakin puheenvuoroissa on esitetty, että Suvivirren laulaminen tulisi kieltää, ja näin on jossain päin Suomea meneteltykin. Kieltoa on monesti perusteltu uskonnonvapaudella. Suvivirsi liittyy vahvasti luterilaiseen kristilliseen kulttuuriin. Ehkäpä sen vuoksi jotkut toisiin uskontokuntiin kuuluvat tai mihinkään uskontokuntiin kuulumattomat henkilöt eivät halua lastensa osallistuvan uskonnolliseksi määrittelemäänsä toimintaan.

Pohdin tässä kirjoituksessa sitä, mitkä seikat Suvivirren sanoituksissa tekevät siitä uskonnollisen teoksen. Tätä miettiessäni johduin pohtimaan mitä ylipäätään ovat uskonnolliset piirteet laulujen sanoituksissa. Tämä on iso kysymys, josta voisi kirjoittaa laajoja tutkielmia. Pohdin asiaa tässä yhteydessä kuitenkin blogi-kirjoitukseen sopivassa laajuudessa.

Suvivirren ja ylipäätän laulunsanoitusten uskonnollisia piirteitä voi lähestyä monesta teoreettisesta tulokulmasta. Tässä kirjoituksessa yhdistän väljästi tieteenfilosofista ja etnologista lähestymistapaa.

 

Teoriataustaa

Lähden liikkeelle kartoittamalla Suvivirren ja joidenkin muiden valitsemieni laulujen sanoituksien ontologisten, eli olemassa olemista koskevien, väitteiden luonnetta. Teen näin, koska yleisellä tasolla ajateltuna uskonnolliset väitteet ovat kuoleman jälkeistä elämää ja jumalolentojen olemassaoloa koskevia lauseita, joiden paikkansa pitävyyttä ei voida kokeellisesti vahvistaa tai kumota. Lähteenä käytän muun muassa Niiniluoto 1990.

Tieteenfilosofi Karl Popper (1902–1994) on muotoillut falsifikationismin, jonka pyrkimyksenä on erottaa tieteelliset teoriat epätieteellisistä ja muista ei-tieteellisistä teorioista. Falsifikationismin mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi havaintojen ja niihin liittyvien tutkimusten perusteella. Popperin ajattelun mukaan teorian falsifioimattomuus, ja siten siis mahdottomuus testata sitä kokeellisesti, ei ole osoitus teorian vahvuudesta vaan sen heikkoudesta.

Falsifikationismin mukaan teoriaa ei kuitenkaan tee vääräksi se, että se olisi mahdollista osoittaa vääräksi havaintojen ja kokeiden avulla. Teorian falsifioitavuus tarkoittaa, että jos teoria on väärä, se kyetään osoittamaan havainnoilla tai kokeilla. Kokeiden avulla teoria voisi saada joko vahvistusta tai se voitaisiin todeta pätemättömäksi, vääräksi. Näin menetellen voisi tieteellisten kokeiden avulla löytää alkuperäisen teorian heikkoja kohtia tai virheellisyyksiä, ja tarvittaessa hylätä väärä teoria.

Tämä johtaisi tieteellisten teorioiden vähittäiseen tarkentumiseen ja itsensä korjaavuuteen falsifioitujen teorioiden hylkäämisen kautta kehittyvänä prosessina. Falsifioidut teoriat korvautuisivat teorioilla, joiden avulla kyettäisiin selittämään myös ne ilmiöt, jotka aiemman teorian falsifioivat. Näillä uusilla teorioilla olisi siten suurempi selitysvoima.

Popper käytti falsifiointia ratkaisuvälineenä demarkaatio-ongelman ratkaisemiseen. Demarkaatio-ongelmaksi kutsutaan kysymystä, miten vetää raja tieteellisten ja epätieteellisten teorioiden välille.

Popperin kehittämän falsifikationismin oli tarkoitus korvata verifikationismin, jonka mukaan väittämän tulee olla kokeellisesti vahvistettavissa (empiirisesti verifioitavissa), jotta se olisi sekä tieteellinen että merkityksellinen. Verifikationismi oli keskeinen osa loogisen empirismin ja siihen liittyvän Wienin piirin ohjelmaa.

Popper ajatteli Wienin piirin filosofien sekoittaneen kaksi erillistä ongelmaa, demarkaatio-ongelman sekä lauseiden merkityksellisyyden ongelman. Piiriläiset esittivät verifikationismia yhtenä molempiin ongelmiin soveltuvaksi ratkaisuksi.

Popper kuitenkin ajatteli, että on olemassa merkityksellisiä teorioita, jotka eivät ole tieteellisiä. Merkityksellisyyden kriteeri ei sen vuoksi liity välttämättä demarkaatio-ongelmaan. Popperin falsifikationismin mukaan falsifioimattomat väittämät eivät välttämättä ole mielettömiä tai muutoin huonoja. Falsifikationismin mukaan kuitenkin väite tai teoria, jota ei voida osoittaa vääräksi, ei täytä tieteen tunnusmerkkejä.

Tutkimuksellisesti ajatellen on hyödyllistä tietää, onko jokin teoria falsifioitavissa. Se auttaa teorian pätevyyden ja käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Näin menetellen voidaan välttää esimerkiksi se, että koetettaisiin falsifioida teoria, jota ei ole falsifioitavissa.

Popper esimerkiksi määritteli psykoanalyysin teoriaksi, jota ei voi kumota. Toinen esimerkki kumoamattomasta teoriasta on väite ”vihreitä joutsenia on olemassa.” Tätä väitettä ei voi osoittaa vääräksi, jonka vuoksi popperilaisittain sitä ei voi pitää tieteellisenä väitteenä.

Popperin tarkoittamassa mielessä falsifikationismi ei kuitenkaan sulje tieteen piiristä pois yksittäisiä falsifioimattomissa olevia väitteitä, vaan kokonaisia teorioita, jotka eivät sisällä yhtäkään falsifioitavissa olevaa väitettä. Tämä johtaa kysymykseen siitä, mikä on ”koko teoria”. En tässä yhteydessä kuitenkaan käsittele koko teorian –kysymystä, mikä liittyy konfirmaatioholismiin.

Vaikka Popper painotti teorioiden falsifioitavuutta, hän piti silti falsifioimattomia teorioita tärkeinä tieteen kannalta – tieteelliset teoriat sisältävät hyödyllisinä osinaan falsifioimattomia väitteitä. Tällaisia teorioita ovat muun muassa uskomus ihmisen ja hänen ”ulkomaailmaksi” käsittämänsä kokemusten kanssa, käsitys että ihmisen on mahdollista saada tietoa häntä ympäröivästä ja hänestä irrallisesta ulkoisesta maailmasta sekä varsinkin arki- ja luonnontieteellisessä ajattelussa vallitseva uskomus, että olisi olemassa ja ihmisen löydettävissä jokin totuus maailmasta ja elämästä.

 

Tietoteoreettiset ongelmat filosofiassa ja tieteissä

Maailman ja elämän olemista, ylipäätään olemassa olemista koskevat universaali- eli ontologiset väitteet kuuluvat filosofian perinteiseen ydinalueeseen. Universaaliväitteet ovat kuitenkin ongelmallisia myös filosofian alalla. Filosofian keskeisiä ”suuria” kysymyksiä ovat muun muassa mitä on oleva, millainen on ihmisen mielen ja ruumiin välinen suhde, onko maailmankaikkeus kausaalilakien alainen vai onko sillä jokin päämäärä, mitä voidaan tietää ja onko ihmisellä vapaa tahto. Näitä kysymyksiä ei ole mahdollista ratkaista filosofian avulla. Joka ajattelee, että hänellä on lopullinen ratkaisu tai todellinen vastaus noihin ongelmiin, ei ole enää filosofi. (ks. esim. Haaparanta 2010)

Edellä esittämäni filosofian ratkaisemattomat ongelmat liittyvät yhtäältä niin sanottuihin skeptisiin argumentteihin. Äärimmäisen skeptisismin mukaan ihmisellä ei ole tosiasiallista tietoa eikä hänen ole mahdollista saada tietoa objektiivisesta ulkomaailmasta. (ks. esim. Lammenranta 1997) Näin ajatellen myös yksilön kokemat toiset ihmiset olisivat hänen oman mielensä sisäisiä olentoja. Myös kaikki havainnot ja merkitykset tapahtuisivat vain hänen mielessään. Niinpä esim. käsitys aivoista olisi ensinnäkin yksilön mielen tuote.

Hyvä tutkija tunnistaa käyttämiensä teorioiden ja tekniikoiden rajat, hahmottaa saavuttamiensa tulosten rajoitukset ja harkitsee tapauskohtaisesti eikä yleistä liikaa. Erityistieteellinen tutkimus on pätevää ja eettisesti kestävää vain silloin, kun tieteenharjoittaja ymmärtää tietonsa rajoitukset. (ks. esim. Haaparanta 2010)

 

Uskonnolliset uskomukset

Alla määrittelen joitakin uskonto-sanan johdannaisia tämän kirjoituksen rajoissa:

 

Uskonnollinen

1. uskontoon liittyvä (myös uskonnolliset symbolit)

2. henkilö, jolle uskonto on tärkeä, uskovainen

 

Uskonto

Johonkin korkeampaan voimaan kohdistuvaan uskoon perustuva käsite. Uskonto sisältää joukon uskomuksia ja käytäntöjä, jotka käsittelevät elämän peruskysymyksiä.

 

Uskomus

1. käsitys, jota pidetään totena

- Uskomus voi perustua havaintoon tai intuitioon.

2. Perinteinen uskonnolliseen uskoon tai taikauskoon perustuva käsitys, joka monesti liittyy johonkin yliluonnolliseen.

 

Uskonnollisissa uskomuksissa on kysymys todellisuuden luonnetta koskevista väitteistä, jotka popperilaisessa mielessä ovat epätieteellisiä. Väitteiden pitämistä kiistattomana tosiasiana (väitteisiin uskomista) voi pitää ei-filosofisena – ja siten uskonvaraisena. Näin ajatellen esimerkiksi luonnontieteellisten teorioiden avulla kuvattu maailma on teoreettinen sepitys, uskomusten rypäs. Ihminen, joka uskoo tällaisen luonnontieteellisen kuvauksen oleva tosiasioita todellisesti kuvaava, on niin sanotusti tieteisuskovainen, skientisti.

On kuitenkin hyvä huomata, että jos uskonnollisuuden käsitettä käytetään kaiken kattavasta, se kokee inflaation. Kaikkia olemassa oloa koskevia väitteitä ja teorioita ei kannata kutsua uskonnollisiksi. Varattakoon uskonnollinen termi vain uskontoja koskeviksi. Tosin uskonnon määritelmäkin on vaikea rajata – niin monimuotoisia näyttäisi olevan inhimilliset ajattelu- ja kokemusmaailmat.

Sivistyksellisesti ja koulutuksellisesti on kuitenkin tärkeää ymmärtää, että filosofisessa mielessä kaikki ihmisen muotoilevat teoriat ovat (enemmän tai vähemmän) uskonvaraisia. Kasvatus- ja koulutusaloilla on tärkeä vastuu saada ihmiset ymmärtämään maailman- ja elämänkatsomuksellisia perusteita ja myös tieteellisten teorianmuodostusten periaatteita.

Yhteiskunnallisesti ja globaalisti ”yhteistä totuutta” on syytä etsiä, vaikka sitä koskaan saavutettaisi. Vaikuttaa myös mielekkäältä toimia ikään kuin tieteelliset teoria olisivat viemässä meitä oikeanlaiseen suuntaan kokemamme maailman ymmärtämisessä ja siinä elämisessä – sähkövoimaan perustuvan teknologian nopeassa lisääntymisessä ja muuntumisessa.

 

Suvivirren ja muiden laulujen sanoitusten luokittelu- ja tulkintaperusteet

Tarkastelen Suvivirttä ja muutamia muita laulunsanoituksia luokittelemalla niissä esiintyviä uskonvaraisia väitteitä viiteen kategoriaan. Kategoriat ovat nimeltään Teismi, Ateismi, Agnostisismi, Arkiasenne ja Mystiikka.

1) Teismi: positiivinen olemassaoloa koskeva viittaus yksijumalaiseen uskontoon ja/tai sen harjoittamiseen.

2) Ateismi: negatiivinen olemassaoloa koskeva viittaus jumalia ja/tai henkiolentoja koskeviin uskontoihin ja/tai uskomuksiin ja/tai niiden harjoittamiseen.

3) Agnostisismi: neutraali olemassaoloa koskeva viittaus jumalia ja/tai henkiolentoja ja/tai tietoa ja tietämistä koskeviin uskontoihin ja/tai uskomuksiin ja/tai niiden harjoittamiseen.

4) Arkiasenne: niin sanottu ”luonnollinen asenne” ja naturalismi, naiivi realismi, realismi ja. Halusin kuitenkin irrottautua näistä termeistä, koska niillä kaikilla on oma lukijaa johdatteleva painolastinsa. Esimerkiksi luonnollisen käsite on hyvin ongelmallinen, kuten myös naturalismin, jonka suomenkielisenä käännöksenä voi pitää sanaa luonnollinen.

4.1) Luonnollinen asenne ja naturalismi: käsitys, että ihminen havaitsi maailman ja itsensä siinä enemmän tai vähemmän ongelmattomasti – siten kuin ”asiat nyt näyttäisivät vain olevan”: tuolla on puu, taivaalla on aurinko, pihalla on kesä, kissa haluaa ruokaa, minä kirjoitan tietokoneella, jne. Ongelmana on filosofiset tietoa ja tietämistä koskevat ongelmat sekä skeptisismin haaste. Ylipäätään jonkin asian kuvaaminen ”luonnolliseksi” on kyseenalainen teoreettinen väite.

4.2) Naiivi realismi: molemmat sanat ovat ongelmallisia, sillä naiivi viittaa helposti lapsellisen käsitteeseen ja arkikielessä sillä on vähättelevä sävy.

4.3) Realismin käsite sisältää oletuksen, että sen alaan kuuluvat ilmiöt olisivat jotenkin väistämättä reaalisia, tosiasiallisia. Filosofian alan ikuisuusongelmiin liittyvät tietoteoreettiset skeptiset argumentit eivät anna mahdollisuutta pitää arkielämässä koettu maailmaa kaiken lähtökohtana, kiistämättömänä perusteena. On mahdollista, että maailma, ja me siinä, on esimerkiksi jokin tietokonepeli, ja me vain luulemme, uskomme sen olevan itsessään olemassa olevan ja meidän itsemme olevan oman toimintamme ohjaajia; tai että minulle tässä kokemassani hetkessä avautuessaan maailma on vain minun mieleni tuote eikä minulla ole mitään keinoa astua oman mieleni tuolle puolen. Jos joku kokisi elämänsä tällä tavoin äärimmäisen subjektiivisena, olisi hänen eräällä tavalla ajateltuna absurdia laittaa tällaisten ajatuksien jälkeen tekstiinsä lähdeviitteitä.

5) Mystiikka: Uskonnonfilosofiassa (filosofia, teologia) termi mystiikka viittaa mystiseen jumalyhteyteen (Unio mystica). Valitsin tämän yhdeksi kategoriaksi, koska tulkitsen sen esiintyvän yhdessä valitsemissani laulunsanoituksissa

 

Luokittelun perusteena käytän laulujen sanoituksissa esiintyviä olemassaoloa koskevia väitteitä. Ne voivat olla vahvoja, kuten vaikkapa teismin ”Jumala on olemassa” tai ateismin ”Ei ole olemassa Jumalaa”, joissa Jumala sana viittaa kristinuskon Jumalaan. Teistiset ja ateistiset väitteet voivat olla myös maltillisia, jolloin kutsun niitä kannanotoiksi enkä väitteiksi, koska niissä ei väitetä mitään vaan niissä oletetaan teistiset tai ateistiset väitteet todeksi.

Väitteet voivat myös olla myös epäileviä, jolloin olen luokitellut ne agnostisiksi. Sanoituksissa voi olla myös piilotettuja ontologisia kannanottoja (Arkiasenne). Päähuomioni kiinnittyy kuitenkin vahvoihin olemassaoloa koskeviin väitteisiin, koska ne vahvimmin edustavat uskonvaraisia piirteitä.

Joitakin laulunsanoja tarkastellessani käytän hyväkseni esittämistapaa, jossa erittelen sanoituksia ja luokittelen niitä edellä esittelemiini uskonvaraisten piirteiden kategorioihin.

 

Sanat: (Säe 4)

Kategoriat: Ateismi - vahva väite

- Tulkinnan vahvistaa kertosäkeen teksti (vrt. tulkintojen koherenssin –periaate: yhden sanoituksen sisällä teemat harvoin ovat ristiriitaisia).

 

Käytän laulunsanojen tulkitsemisessa hyväkseni tulkintojen koherenssin –periaatetta. Sen mukaan yhden sanoituksen sisällä teemat harvoin ovat ristiriitaisia. Esimerkiksi ateistiset sanoitukset sisältäisivät vain ateistista näkökulmaa vahvistavia lauseita.

Tekijänoikeussyistä kopioin laulujen sanoista vain lyhyitä otteita sieltä täältä tulkinnalleni tärkeistä kohdista. Kaikkien tässä tulkitsemieni laulujen sanat löytyvät internetistä.

 

Laulunsanoitusten tulkinta

Imagine

1971 julkaistu John Lennonin (1940–1980) säveltämä, sanoittama ja laulama kappale Imagine maalailee kuvaa paremmasta maailmasta, jossa kaikki ihmiset eläisivät rauhassa keskenään hyläten kolme keskeistä sosiaalista kontrollia ja konflikteja aiheuttavaa tekijää: uskonnon, kansallismielisyyden ja omistamisen. (Blaney 2007, 51–52)

Imagine there's no countries

[…]

And no religion too

Imagine all the people living life in peace

[…]

You, you may say

I'm a dreamer, but I'm not the only one

[…]

And the world will be as one

Uskonnon hylkäämisellä Lennon ilmeisestikin tarkoitti järjestäytyneiden uskontojen ja uskonlahkojen hylkäämistä, ei niinkään uskonnollisuuden hylkäämistä: ”[…] If you can imagine a world at peace, with no denominations of religion – not without religion but without this my God-is-bigger-than-your-God thing […]”. (Sheff 1981, 212–213)

Imagine -kappale ei täytä uskonnollisuuden kriteeriä tässä kirjoituksessa tarkoittamallani tavalla, koska Lennon maalailee kuvaa kuvitteellisesta maailmasta eikä esitä varsinaisesti todellisuutta ja olemassaoloa koskevia väitteitä. Tietenkin voi ajatella, että käskymuotoinen ”imagine”, substantiivit ”you” ja ”all the people” sekä ajatus ”I’m not the only one” tuovat julki olemassaoloa koskevia filosofisia käsityksiä, mutta en tartu nyt niihin.

Imagine -kappaleen sanoituksen kuvitelmallisuudella on puolustettu kappaletta sitä vastaan esitettyä kritiikkiä kohtaan (Blaney 2007, 52). Kritiikki on koskenut muun muassa kappaleen kommunistista sanomaa omistamisen hylkäämisestä samalla, kun Lennon itse oli huvilassa asuva miljönääri (Ingham 2009, 99).

Lennonin maalailemassa kuvitelmassa on mielenkiintoista pyrkimys muokata (oletettavasti) seemiläisten kansojen parissa syntyneiden valtauskontojen esittämää maailmankuvaa, ja erityisesti kristinuskon maailmankuvaa. Lennon haluaa kuulijoiden kuvittelevan ettei olisi taivasta ja helvettiä, ja keskittyvän elämään tätä (käsillä olevaa) päivää:

Imagine there's no heaven

[…]

No hell below us

[…]

Imagine all the people living for today

[…]

Lennon ei tarkemmin määrittele näiden taivaan ja helvetin luonnetta. Kuitenkin kristinuskon valtapiirissä kasvaneena, siinä kulttuuriympäristössä toimineena ja sen parissa eläville taiteellisen tuotantonsa (oletettavasti?) kohdentaneena, voi hänen ajatella tarkoittaneen kristinuskon maailmankuvan mukaista taivasta ja helvettiä.

Mielenkiintoista kuvitelmassa on Lennonin halu kieltää taivas ja helvetti. Miksi ne pitäisi kieltää? Blaneyn (2007, 51–52) tulkinnan mukaan Imagine –kappaleessa Lennon vastustaa sosiaalista kontrollia, jota edustaa muun muassa järjestäytynyt uskonto kontrollointivälineineen (mm. ihmis-, Jumala- ja maailmankuvat, toivottu käyttäytyminen, palkkiot, rangaistukset, jne.).

Psykoanalyyttisesti orientoituen voi myös esittää kysymyksen, mitä Lennon itse asiassa halusi vastustaa vastustamalla taivaan ja helvetin käsitteitä? Liittyikö niihin käsiteltäväksi liian suurta ahdistusta tai tiedostumatonta uskonnollisuutta?

Lennonia itseään mukaillen on myös mahdollista ajatella, että Lennon vain yksinkertaisesti ajatteli taivaan ja helvetin käsitteiden olevan täysin kuvitteellisia ilman todellisia olemassa olevia vastineita, ja pitäneen niitä vallankäytön ja sosiaalisen kontrollin välineinä.

1974 Marion Rung (1945–) levytti suomenkielisen käännösversion Lennonin Imagine –kappaleesta nimellä Luotan meihin kaikkiin. Kappale julkaistiin Lauluja sinusta –levyllä, joka myöhemmin sai kultalevyn. Suomenkieliset sanat kappaleeseen kirjoitti Chrisse (Christina Anneli) Johansson (1948–), joka on kirjoittanut sanoittajauransa varrella monia klassikoiksi muodostuneita iskelmätekstejä. Johanssonin sanoituksessa ei ole Lennonin alkuperäisversiossa esiintyvää uskontoja, kansallismielisyyttä ja omistamista koskevaa kritiikkiä, vaan siinä pääasia on positiivisen yhteisyyden luomisessa.

Yhteenveto: Imagine –kappaleessa ei esiinny olemassaoloa koskevia vahvoja eikä maltillisia kannanottoja eikä väitteitä. Arkiasenne tulee tulee esiin sanoissa ”imagine”, ”you” ja ”all the people”.

 

Aikaan sinikellojen

Tämän kappaleen esittäjänä on tullut tunnetuksi Paula Koivuniemi. (1947–), joka on pitkän linjan viihdetaiteilija. Kappaleen on säveltänyt Jori Sivonen (1948–) ja sanoittanut Juha ”Watt” Vainio (1938–1990).

 

Sanat:  (Säe 4) On ainut todellisuus tässä nyt ja näin

Kategoriat: Ateismi - vahva väite

- Tulkinnan vahvistaa kertosäkeen teksti (vrt. tulkintojen koherenssin –periaate: yhden sanoituksen sisällä teemat harvoin ovat ristiriitaisia).

 

Sanat: (Kertosäe)Ei ole olemassa toista elämää, vain yksi vaatimaton tähdenlento tää.

Kategoriat: Ateismi - vahva väite

- Uskonnollisuuteen pääsääntöisesti kuuluu käsitys ihmisen kuolemanjälkeisestä elämästä. Ateismi pääsääntöisesti kieltää sen.

 

Yhteenveto: Aikaan sinikellojen –kappaleessa esitetään ateistisia vahvoja olemassaoloa koskevia väitteitä: ”On ainut todellisuus nyt ja tässä näin” sekä ”Ei ole olemassa toista elämää, vain yksi vaatimaton tähdenlento tää.”

 

Joutsenlaulu

Kappaleen on laulanut, säveltänyt ja sanoittanut Jussi Hakulinen (1964–). Kappale julkaistiin 1984 Yö-yhtyeen kultalevyn saaneella studioalbumilla Nuorallatanssija. Samana vuonna kappale julkaistiin myös singlenä.

 

Sanat: (Säe 1) Taas lapset pihalla näät. Ikkunas alla leikkivän leikkejään.

Kategoria: Arkiasenne

 

Sanat: (Kertosäe) Nuo hetket syntymästä kuolemaan, kun silmäluomiin heijastuu. Saa toiset uskomaan kai Jumalaan toiset Saatanaan tai mihin vaan, muttei kuitenkaan tähän maailmaan.

Kategoria: Arkiasenne. Ateismi - maltillinen kannanotto. Agnostisismi

- On myös tulkittavissa kristillisyyden ja yleensä uskonnollisuuden kritiikiksi. Arkiasenteen ”totuudellisuus” jää kritiikin ulkopuolelle toimien positiona, josta muunlaisen uskomisen kritisointi tapahtuu.

 

Yhteenveto: Joutsenlaulussa esitetään vain maltillinen ateistinen kannanotto sekä arkiasenteen ja agnostisismin mukaisia kannanottoja. Siinä ei esitetä vahvoja olemassaoloa koskevia väitteitä.

 

Rakkaus on lumivalkoinen

Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Yö-yhtyeessä aiemmin vaikuttanut Jussi Hakulinen (1964–), joka on sanoittanut myös Yö-yhtyeen esittämän Joutsenlaulun.

 

Sanat: (Säe 1) Hän risti kädet, käänsi katseen hiljaa ylöspäin ja kiitti miten onkaan saanut rakkautta näin

Aina toivoi kyllä paljon mutta saikin enemmän vaan ei yhtä tiennyt hän:

Kategoria: Arkiasenne. Viittauksia kristilliseen uskoon risti kädet, katse hiljaa ylöspäin ja toivo (Kristillisyys oletus, koska Hakulinen on kasvanut ja asuu kristillisen kulttuurin vahvassa vaikutuspiirissä)

 

Sanat: (Säe 3) Pihamaalla katson miten kaunis voikaan olla maa vaikkei ole Jumalaa

Kategoria: Arkiasenne. Ateismi - vahva väite.

 

Yhteenveto: Rakkaus on lumivalkoinen –kappaleessa esitetään ateistinen vahva olemassaoloa koskeva väite: ”...ei ole Jumalaa”.

 

Suvivirsi

Suvivirren suomenkielistä sanoitusta on vuosisatojen kuluessa tehty muutamaankin otteeseen. Sanoitusta ovat olleet tekemässä virsikirjatoimikuntien jäsenet.

 

Sanat: (Säe 2)

Se meille muistuttaapi

hyvyyttäs, Jumala,

ihmeitäs julistaapi

se vuosi vuodelta.

Kategoria: Teismi - Maltillinen kannanotto, joka olettaa kristillisen Jumalan olemassaolon.

 

Sanat: (Säe 3)

Myös eikö Herran kansa

Luojaansa kiittäisi!

Mun sieluni, sä liitä

myös äänes kuorohon

ja armon Herraa kiitä,

kun laupias hän on.

Kategoria: Teismi - Maltillinen kannanotto, joka olettaa kristillisen Jumalan olemassaolon.

 

Sanat: (Säe 4)

Oi Jeesus Kristus jalo

ja kirkas paisteemme,

Kategoria: Teismi - Maltillinen kannanotto, joka olettaa kristillisen Jumalan olemassaolon.

 

Sanat: (Säe 5)

Kun Henkes virvoituksen

vain sielu saanut on,

Kategoria: Teismi - Maltillinen kannanotto, joka olettaa kristillisen Jumalan olemassaolon.

 

Sanat: (Säe 6)

…sun siunauksestas.

Suo suloisuutta maistaa

myös sielun sanassas,

ain armos sille paistaa,

Kategoria: Teismi - Maltillinen kannanotto, joka olettaa kristillisen Jumalan olemassaolon.

 

Yhteenveto: Suvivirressä esitetään vain maltillisia teistisiä kannanottoja. Siinä ei esitetä vahvoja olemassaoloa koskevia väitteitä.

 

En haluu kuolla tänä yönä

Kappaleen on sanoittanut Mariska (Anna Maria Rahikainen 1979–). Youtubessa nähtävillä olevassa videossa (JV_1) Jenni Vartiainen katselee ylöspäin korkeuksiin laulajan minän (jolle Jenni Vartiainen videossa lainaa ruumistaan tai jota Vartiainen videossa näyttelee) tehdessään pyyntöään saada olla kuolematta tänä yönä. Laulun sanoituksen symboliikkaa on hyvin kristillistä. Siinä puhutaan muun muassa Raamatusta, synnistä, ihmisen keskeneräisyydestä ja kyvystä tehdä parannus.

 

Sanat: (Säe 3)

Lupaan lukea Raamatun ja raitistun

 […]

Jääköön taakseni syntinen entinen

Kategoria: Teismi - maltillinen kannanotto

- Tulkintani mukaan laulun minä esittää pyyntönsä kristilliselle Jumalalle

 

Sanat: (Säe 4)

Annathan siis katsoo vielä, miltä näyttää huominen

Niin mä teen mun parhaani, et oisin hyvä ihminen

Tiedän, että kuulet tämän, pyyntöni mun rukouksen

Kategoria: Teismi - maltillinen kannanotto

- Tulkintani mukaan laulun minä esittää pyyntönsä ja tekee lupauksensa kristilliselle Jumalalle

 

Yhteenveto: En haluu kuolla tänä yönä –kappaleessa esitetään maltillisia teistisiä kannanottoja.

 

Minä ja hän

Kappaleen on sanoittanut Mariska (Anna Maria Rahikainen 1979–).

 

Sanat: (Kertosäe)

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on sielu yhteinen

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on elämä ikuinen

Kategoria: Mystiikka. 

- Tulkintani mukaan sana ”hän” viittaa jonkinlaiseen jumaluuteen

 

Sanat: (Säe 3)

Olkoon silloin lintu tai lapsi,

mä tunnistan hänet rakkaakseni vaikka silmäni ummistan

Se tahto on Herran

Tietäkää, että tulee se päivä jolloin nään hänet edessäin

Vaikka joutuisin etsimään vuosituhannet vielä

Kategoria: Mystiikka. 

- Tulkintani mukaan sana ”hänet” viittaa jonkinlaiseen jumaluuteen

Teismi - maltillinen kannanotto:  ”Tahto on Herran” saattaa viitata kristilliseen Jumalaan

Mystiikka: ”…etsimään vuosituhannet vielä” viittaisi jonkinlaiseen sielunvaellusoppiin

 

Mariskan kirjoittamat sanat lauluun Minä ja hän voi ajatella edustavan populaarimusiikissa uutta ajattelua. Se tähtää yhtenäisyyteen, yhteyteen (unio mysticaan) käsittämättömän kanssa. Sielun ja Jumalan, jumaluuden välinen rakkaussuhde teema, joka ilmenee niin Vanhan Testamentin Laulujen laulussa kuin vaikkapa vanhoissa hindulaisissa kirjoituksissa. Rakkaussuhdetta jumaluuden kanssa kuvataan samoin kuin ”maallistakin” rakkaussuhdetta. 

Mariskan kuvaileman laulun minän (laulun sanoituksen minämuotoinen kertoja) suhde tuohon (H)erraan – johon myös termi hän viittaa – on kuitenkin sukua mystisell yhteydelle (unio mysticalle). Tulkitsen näin kertosäkeen fraasin ”minä ja hän meillä on sielu yhteinen” perusteella. Rakastajan sulautuminen rakastettuun onkin eräs mystiikan perusjuonne.

Mystiikan akateemisen tutkimuksen erään tulkintalinjan mukaan mystiikassa globaalisesti ajatellen – niin kristillisessä, islamilaisessa, juutalaisessa kuin vaikkapa hindulaisessa – näyttäisi olevan kysymys yksilön jonkinlaisesta kokemuksellisesta sulautumisesta (unio mystica) isompaan, laajempaan kokonaisuuteen. Kulttuuriyhteydestä riippuen tätä kokonaisuutta voidaan kutsua jumalaksi, Jumalaksi, jumaluudeksi, Taoksi, Brahmaniksi, Allahiksi, jne.

Jotkut psykologian alan tutkijat selittävät aikuisten mystiset kokemukset lapsuudenaikaisilla käsityksillä (SAv). Eräät neurotieteilijät väittävät löytäneensä ihmisen aivojen rakenteista alueita, joiden aktivaatio liittyy mystisiin kokemuksiin (ks. esim. Näreaho).

Mystiikkaa ja mystisiä kokemuksia (unio mystica) voidaan tulkita monin tavoin riippuen millaisesta teoreettisista näkökulmasta asiaa tarkastellaan.

Yhteenveto: Minä ja hän –kappaleessa esitetään mystiikkaan ja mystiseen yhteyteen (unio mystica) viittaavia vahvoja väitteitä.

 

Pohdinta

Seuraavaksi teen yhteenvedon laulujen sanoitusten asettumisesta eri kategorioihin:

Teistisiä vahvoja väitteitä ei esiinny yhdessäkään sanoituksessa.

Teistisiä maltillisia kannanottoja esiintyy seuraavien kappaleiden sanoituksissa:

- Suvivirsi

- Mä en haluu kuolla tänä yönä (san. Mariska)

- Minä ja hän (san. Mariska)

 

Ateistisiä vahvoja väitteitä esiintyy seuraavien kappaleiden sanoituksissa:

- Aikaan sinikellojen (san. Juha ”Watt” Vainio)

- Rakkaus on lumivalkoinen (san. Jussi Hakulinen)

Ateistisiä maltillisia kannanottoja esiintyy seuraavien kappaleiden sanoituksissa:

- Joutsenlaulu (san. Jussi Hakulinen)

 

Agnostisia ja arkiasennetta kuvaavia kannanottoja esiintyy eri sanoituksissa siellä täällä. Kaikkia niitä en nostanut sanoituksista esiin.

 

Kategoria Mystiikka ilmenee vain yhdessä sanoituksessa

- Minä ja hän (san. Mariska)

 

Laulujen sanoituksista tekemieni tulkintojen perusteella näyttäisi siltä, että Suvivirsi on sanoituksissa esiintyvien uskonvaraisten väittämien kannalta maltillinen. Suvivirsi toki olettaa olemassa olevaksi sellaisen maailman, jossa on kristinuskon Jumala ja Jeesus, sieluja ja kuolemanjälkeinen elämä. Mutta sanoituksissa ei esitä vahvoja teistisiä kannanottoja asian puolesta.

Ajattelen, että sekä teistiset että ateistiset vahvat väitteet ovat filosofisesti jyrkempiä ilmaisuja kuin maltilliset kannanotot.

Suvivirren laulamista uskonnollisin perustein vaativat ovat epäjohdonmukaisia salliessaan teististen ja ateististen laulunsanojen esittämisen kouluissa.

Suvivirren esittämien kieltäminen ei kuitenkaan ole ratkaisu. Siitä nimittäin pitäisi johdonmukaisesti seurata yhä uusia ja uusia kieltoja yhä uusille ja uusille sanoituksille, jos ajatellaan tässä kirjoituksessa esittämäni kategoriointi onnistuneeksi. Silloin tulisi kieltää muun muassa Rakkaus on lumivalkoinen, Aikaan sinikellojen ja joukkio muita kappaleita, esim. monia death- ja black-metal –musiikkigenren lyriikoita.

Kieltojen tielle lähtiessä olisi johdonmukaista myös kieltää laulujensanoitusten lisäksi muu kirjallinen materiaali. Esimerkiksi kirjat, joiden nimessä esiintyvät sanat Jeesus, Jumala, Allah, Krishna, ja tietenkin myös ateismia kannattavan kirjailija Richard Dawkinsin teos God is delusion

”Uskontofoobisen” (lat. fobia; ~ kammo, pelko) ”kieltolain” rakentaminen kouluihin ja yhteiskuntaan ei kuitenkaan liene mielekästä. Kenties ratkaisu Suvivirren joissakin yhteiskunnallisissa toimijoissa herättämään pahennukseen löytyisi koulun suvaitsevaisuus- sekä filosofisen ja maailmankatsomuksellisen kasvatuksen lisäämisestä? Tällaista lisäkasvatusta kaivataan yhteiskunnassamme kenties laajemmaltikin, myös aikuisväestön parissa.

 

Lähteet

Blaney, John 2007. Lennon and McCartney: Together Alone. Jawbone Press: UK.

Haaparanta, Leila 2010. Filosofiset ongelmat ja filosofian paradoksaalisuus. Teoksessa Henrik Rydfelt & Heikki A. Kovalainen (toim.) Mitä on filosofia? Gaudeamus. Hakapaino: Helsinki. Ss. 21–30.

Ingham, Chris 2009. The Rough Guide to the Beatles. 3. painos. Rough Guides. London.

[JK] Jesse Kaikuranta – Minä ja hän.

[JV_1] Jenni Vartiainen – En haluu kuolla tänä yönä (HD). . Katsottu 25.11.2012.

[JV_2] Jenni Vartiainen – Minä ja hän. . Katsottu 25.11.2012.

Lammenranta, Markus 1997. Tietoteoria. Gaudeamus: Helsinki.

[MusT_1] Musiikin tuottajat 2012. Tilastot › Kulta- ja platinalevyt › Artistit › Jenni Vartiainen. www.ifpi.fi/tilastot/artistit/jenni+vartiainen. Luettu 25.11.2012

[MusT_2] Musiikin tuottajat 2012. Tilastot › Myydyimmät levyt › Kaikkien aikojen myydyimmät kotimaiset albumit. www.ifpi.fi/tilastot/myydyimmat/kaikki/kotimaiset/albumit. Luettu 25.11.2012.

Niiniluoto, Ilkka 1990. Maailma, minä ja kulttuuri. Otava: Helsinki.

Näreaho, Leo 2004. Mieli, aivot ja filosofia. Yliopistopaino: Helsinki.

Sheff, David 2000. All We Are Saying: The Last Major Interview with John Lennon and Yoko Ono. Uudelleentoimitettu uusintapainos Barry G. Golson (toim.) 2000. St Martin's Press: USA.

[SAv] Suomen Akatemian viestintä 2006. Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta. www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737. Luettu 25.11.2012.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hyvä kannan otto suvi virrestä, ihme ettei kukaan ole vielä vaatinut vaihtamaan Suomenlippua.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"1) Teismi: positiivinen olemassaoloa koskeva viittaus yksijumalaiseen uskontoon ja/tai sen harjoittamiseen.

2) Ateismi: negatiivinen olemassaoloa koskeva viittaus jumalia ja/tai henkiolentoja koskeviin uskontoihin ja/tai uskomuksiin ja/tai niiden harjoittamiseen.

3) Agnostisismi: neutraali olemassaoloa koskeva viittaus jumalia ja/tai henkiolentoja ja/tai tietoa ja tietämistä koskeviin uskontoihin ja/tai uskomuksiin ja/tai niiden harjoittamiseen"

Miten nämä voi kaikki saada väärin?

1) teismi ei sellaisenaan ota mitään kantaa jumalien määrään, yksijumalaisuutta on monoteismi.

2) Ateismi ei ole negatiivinen väite vaan positiivisen vastauksen hylkäys. Kyseessä ei ole dikotomia, vaikka sanoisit ettet usko väitteeseen 'X on olemassa' se ei tarkoita että väittäisit 'X ei ole olemassa'.

3) agnostismi ei ole neutraali tässä asiassa, agnostikko voi olla teisti tai ateisti. Kyseessä on pelkästään kanta siitä, voidaanko jumalasta tietää jotain. Sen vastakohta on gnostisuus, väite siitä että TIETÄÄ jumalan olevan olemassa(tai gnostisen ateistin tapauksessa, tietävänsä ettei jumalia ole olemassa)

Käyttäjän tonihonkala kuva
Toni Honkala

Teismin, ateismin ja agnostisismin, kuten muidenkin käsitteiden, määrittely lienee kulttuuri- ja aikakausisidonnaista. Eri aikakausina käsitteitä on määritelty eri tavoin. Samana aikakautenakin käsitteitä voidaan määritellä eri tavoin riippuen siitä, mistä näkökulmasta ja missä yhteydessä käsitettä tarkastellaan.

Tämän blogikirjoitukseni puitteissa en ole väittänyt määritteleväni käsitteitä teismi, ateismi ja agnostisismi mitenkään yleispätevästi. Käytin niitä kategorioiden niminä, joiden avulla luokittelin tarkastelemieni laulujen sanoituksia. Näin kuvailin käsitteiden käyttöä blogitekstissä:

"Tarkastelen Suvivirttä ja muutamia muita laulunsanoituksia luokittelemalla niissä esiintyviä uskonvaraisia väitteitä viiteen kategoriaan. Kategoriat ovat nimeltään Teismi, Ateismi, Agnostisismi, Arkiasenne ja Mystiikka."

Yllä olevan lauseen jälkeen määrittelin käyttämäni käsitteet (kategoriat) siten, mitä tarkoitan niillä tämän blogikirjoituksen puitteissa.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

En näe mitään kulttuurisidonnaista näiden yksiselitteisten termien määrittelyssä, enkä ymmärrä miksi niitä kannattaisi käyttää 'kategorioiden niminä', jollei niillä tarkoiteta sitä, mitä ne tarkoittavat.

Mutta hyvä kun selvensit.

Käyttäjän tonihonkala kuva
Toni Honkala Vastaus kommenttiin #6

Ymmärrän, että voi tuntua sekavalta kun käytän termejä eri tavoin mihin olet tottunut. Sekavuuden välttämiseksi monesti onkin mielekästä määritellä käytetyt käsitteet, jotta tiedetään paremmin mistä kulloinkin on puhe.

Arkikäytössä voi monilla termeillä tuntua olevan suhteellisen selkeät määritelmät. Hieman syvemmällä tasolla termien aiemmin ehkä selkeältä tuntuneet rajat voivat kuitenkin hämärtyä. Esimerkiksi uskontofilosofian ammattilaisten, kuten vaikkapa uskontotieteilijöiden, parissa termi ateismi tuskin tulee lopulta tyhjentävästi määritellyksi lauseella tai parilla.

Käsitteillä ja sanoilla on oma historiansa, ja historian tunteminen muokkaa yksilön ymmärrystä kulloinkin tarkasteltavasta käsitteestä. Esimerkiksi sana ateismi on joidenkin tutkijoiden mukaan alunperin tarkoittanut Ateenan kaupunkivaltion jumalien olemassaolon kieltämistä. Tämän päivän suomenkielessä ateismilla ei pääsääntöisesti tarkoiteta samaa asiaa.

Ateismi sanan ja käsitteen matka 2010-luvun Suomeen lienee ollutkin monipolvinen, ja matkan varrella niitä on määritelty monin tavoin eri aikakausina ja eri kieli- ja kulttuurialueilla. Kuten on niin monien muidenkin käsitteiden laita, niin tuskin ateismin käsitteellekään löytyy täysin yksiselitteistä määritelmää, johon kaikki alan ammattilaiset voisivat yhtyä.

Käsitteiden määrittely onkin aina sopimuksenvaraista, ja siten aika- ja paikkasidonnaista. Ihmiset elävät omassa kokemusmaailmassaan jossain ajassa ja paikassa, ja tuon ajan ja paikan ajattelu-, tuntemis- ja käyttäytymismallit (kulttuurit) määrittävät ihmisen elämisen ja olemisen tapoja. Esimerkiksi Lapissa sanat käet ja kädet voivat tarkoittaa käsiä, mutta etelämmässä sana käet tarkoittaa käkiä ja sana kädet tarkoittaa käsiä.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

TL;DR

Virret ovat laulettuja rukouksia. Virsien lauluun sekä niiden seremonialliseen kuulemistilaisuuteen osallistumiseen velvoittaminen on siten pakottamista uskonnonharjoitukseen. Kristilliset piirit myös suoraan perustelevat, että tarkoituksena on uskonnon iskostaminen lapsiin, vaikka iskostaminen nimenomaisesti on kiellettyä.

Näistä tosiasioista vain ei haluta välittää.

Käyttäjän tonihonkala kuva
Toni Honkala

Minulla ei ole teologian eikä varsinaista uskontotieteenkään koulutusta, joten en tiedä tarpeeksi rukouksen määrittelystä. Mielestäni on kuitenkin hedelmällistä tarkastella Suvivirsikohua myös tietoteoreettisista näkökulmista, koska se avaa muutoin paikalleen jämähtänyttä keskustelua.

Iskostamisen ja uskonnon käsitteet ovat tässä yhteydessä myös mielenkiintoisia. Blogissa käytin termiä uskonvaraiset piirteet erotuksena uskonnon käsitteestä, jonka ajattelen olevan kapeampialainen. Kun tarkastellaan vaikkapa laulunsanoitusten uskonvaraisia piirteitä, on mahdollista ajatella esimerkiksi Rakkaus on lumivalkoinen -kappaleessa iskostettavan kuulijoihin ateistista uskomusta "ei ole Jumalaa". Tosin jää epäselväksi, mitä jumalaa laulun sanoituksissa tarkoitetaan, mutta epäilen sen viittaavan luterilaisen kristinuskon Jumalaan.

Iskostaminen sinällään ei kuulosta hyväksyttävältä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ihmisen kasvaminen voi aina olla enemmän tai vähemmän traumaattinen prosessi, mikä koostuu erilaisista indoktrinaatioista, iskostamisista. Esimerkiksi vaikkapa tapakulttuuria, maailmakuvaa ja maailmankatsomusta sekä matematiikkaa saatetaan iskostaa ihmisen mieleen pienestä pitäen.

Hieman skeptisestä tietoteoreettisesta näkökulmasta katsottuna "tosiasioista" puhuminen lienee sidoksissa teoreettisiin viitekehyksiin, ja "tosiasiat" vaikuttavat eräällä perustavanlaatuisella tavalla olevan uskonasioita. Arkielämän kannalta tällainen näkökulma tosin lienee vähemmän merkityksellinen, mutta sitä voi olla hyvä pohtia aina välillä. Meitä Platonin luolassa "sofismin hybriksessä" piehtaroivia ihmisiä taitaa maailma olla pullollaan.

Toimituksen poiminnat